Pitääkö mun sen tarkemmin selittää mikä tän blogin tarkotus on? Lyhyesti; siirrän ajatukseni pääni sisältä tietokoneen ruutuun ja thats pretty much it. Jos tekee mieli kommentoida, otan kommentit mieluusti vastaan. Jos ei, niin sitten ei :) 

 

Aloitetaan ajankohtaisimmasta.

En tiedä millasia mielikuvia tai odotuksia lukio on muissa herättäny mut mun mielikuvat ja odotukset on ilmeisesti _tosi_ vinoutuneita, ei vastaa todellisuutta missään suhteessa. Viimeaikoina oon ihan tosissani kelannu et mitä helvettiä mä edelleen teen siellä...? No joo, kolmet kirjotukset menny ihan OK mut tää abivuosi on muuten tuonu tullessaan jopa 3 suoritettua kurssia. Hylättyjä, keskeytettyjä tai täydennettäviä sitäki enemmän. Syksyllä pitäis valmistua, mut kysymys kuuluu: valmistunko vai en? 

Tuntuu et koko tää 3 vuotta on menny ihan hukkaan. Eikä kyse oo siitä ettenkö ois yrittäny. Yritetty on. Mut vaikka yritän parhaani, se ei tunnu riittävän. Motivaatio ottanu loparit tai jotain... Tai sitte mus on joku valmistusvirhe tai jotain. 

Valmistusvirhe tai ei, mun pitäis nyt taas tehdä isoja valintoja. Ja sen varmaan arvaa kuin paljon mua kiinnostaa tehdä yhtään vitun valintaa ku ne on näköjään aina niitä vääränlaisia. Lopettaakko koulu ja leimautua luuseriks, leikkii ettei muiden mielipiteillä oo väliä. Vai jatkaakko koulua sen takia, et välttyy siltä? Sit saan ehkä joskus lakin, millä en tee yhtään mitään. Koitan siel koulun penkillä vakuuttaa itelleni et kaikki tää on jonki arvosta. Vaikkei se ole?

Vaihtoehdot:

a) paskaa koulussa

b) paskaa ilman koulua? 

 

Ei, voin melkeinpä väittää ettei mulla ole asennevammaa. Ongelmia kyllä ja paljon. Lyhyen elämäni aikana oon nähny, kuullu ja kokenu asioita, joita kenenkään ei pitäis nähdä, kuulla eikä kokea. Oli ongelman syy sitten meikäläinen itse, muut ihmiset tai systeemi, ongelma jokatapauksessa on. Mikä merkitys sillä syyllä ylipäätään on?